Marvin Albert

Tässä siis postittelen pikkuhiljaa esikoisteokseni Pulpografian hakusanoja nettiin. Ensiksi tuli Edward S. Aarons, nyt Marvin H. Albert, loput n. 300 tulevat sitten kun tulevat. Samalla korjailen joitain teoksessa olevia virheitä. Jossain vaiheessa saatan postittaa tänne myös pro graduni.

Marvin Albert

Marvin Albert (1924—1996) toimi monilla kirjallisuuden aloilla pitkään: oltuaan mainos- ja tv-alalla hän kirjoitti 1950-luvun alusta alkaen rikoskirjoja, jännäreitä, lännentarinoita ja elokuvien romaaniversioita. Monien mielestä Albert oli elämänsä vedossa vielä uransa lopussa tehtyään viisi vuosikymmentä paljolti toisarvoisia avustajan hommia.
Albert käytti oman nimensä lisäksi salanimiä Albert Conroy, Al Conroy, Nick Quarry, Anthony Rome ja Ian MacAlister. Vain Albert Conroy- ja Al Conroy -nimillä kirjoitettuja kirjoja on suomennettu.
Albertin parhaina teoksina voi pitää pokkareita Kuolema ei tunne lakia ja Turmion tiellä. Kuolema ei tunne lakia (1953) kertoo roisin tarinan poliisista, jonka työtoverin mafia tappaa ja joka päättää kostaa. Kirja on väkivaltainen, mutta myös yllättävän eroottinen: kohtaukset, joissa kostoretkellä oleva poliisi rakastelee gangsterin upean tyttöystävän kanssa, ovat varmasti olleet aikanaan rohkeita. Kirjassa on paikoitellen hyvä tunnelma ja toimintakohtaukset ovat tehokkaita, mutta henkilöt jäävät kaikesta huolimatta ohuiksi.
Hurjempi on Turmion tiellä (1960), jossa poliisietsivä osallistuu pankkiryöstön järjestämiseen. Keikka menee pieleen ja suurin osa siihen osallistuneista kuolee saman tien. Loput kuolevat poliisin tai toistensa luodeista rahasalkkua jahdatessaan. Lisää ongelmia aiheuttaa Peggy-niminen nuori seksikäs nainen, joka viettelee jokaisen vastaantulevan miehen rahan toivossa. Turmion tiellä on tiivis ja melkein nihilistinen kertomus rahan vallasta ja ahneudesta. Kirja on myös melkein häiritsevän väkivaltainen ja sadistinen. Kirjan eroottiset kohtaukset ovat ajalleen poikkeuksellisen suorasukaisia. Albert on selvästi koetellut aikansa sensuurin rajoja.
1950- ja 1960-luvuilla ilmestyneet Quarry- ja Rome-nimillä julkaistut teokset ovat yksityisetsiväkirjoja, MacAlister oli varattu Alistair MacLeanin suosion jälkijunassa 1970-luvun alussa kirjoitetuille teoksille. Anthony Rome -kirjoissa seikkailee Tony Rome, josta tehtiin kaksi elokuvaa, Tony Rome — yksityisetsivä (1967) ja Mestarinuuskija (1968). Niissä Romea esitti Frank Sinatra ja tunnuskappaleen ("Tony Rome is out and about!") lauloi Nancy Sinatra.
Vuonna 1975 Albert julkaisi kirjan Takaa-ajo Rivieralla ja aloitti sillä melkein vuosikymmenen kestäneen kovakantisten jännitysromaanien putken. Kirjat ovat melkein suoraa jatkoa Ian MacAlisterin nimellä kirjoitetuille kirjoille: kummassakin sarjassa Albert kirjoittaa vakoilun ja kansainvälisen terrorismin maailmasta. Osa henkilöistäkin on samoja: Takaa-ajon pääterroristi Ahmed Bel Jahra perustuu Strike Force 7 -teoksen (1974) Bel Zaara -nimiseen terroristiin.
Takaa-ajo Rivieralla on monista vastaavia trillereitä muistuttavista piirteistään huolimatta oikeastaan poliisiromaani, joka on vain sovitettu terrorismin vastaisen taistelun maailmaan. Kirja seurailee pikkutarkasti ja henkilöiden taustoja joskus uuvuttavastikin selostaen toimia, jotka vähitellen johtavat arabiterroristien kiinni-saamiseen. Kirjan suurin rasite on sen tosikkomaisuus. Rasistisia stereotypioita Albert ei tässä kirjassa onneksi paljoa viljele.
Al Conroy -nimellä julkaistut Soldato-kirjat ovat Albertin huonointa tuotantoa, piittaamattomasti kirjoitettua aikansa muotikirjallisuutta. Soldato eli Johnny Morini on mafian ammattitappaja, joka kääntyy työantajiaan vastaan, kun hänen sisarensa murhataan. Kirjat kuuluvat Don Pendletonin aloittamaan kostajabuumiin ja ovat sarjassaan ihan yhtä huonoja kuin kaikki muutkin. Conroy kirjoitti Soldato-kirjoista ensimmäisen, toisen ja viidennen teoksen, uransa aallonpohjassa ollut Gil Brewer puolestaan kolmannen ja neljännen. [Huom. Myöhemmin olen törmännyt väitteeseen, jonka mukaan Albertin Soldatot ovat alan parhaimmistoa. Itse enää muista lukemastani paljon mitään. - jn]
Albertin parhaana saavutuksena on yleensä pidetty 1980-luvulla aloitettua Stone Angel -sarjaa; viimeinen Sawyer-romaani ilmestyi 1992. Sarjassa amerikkalais-ranskalainen yksityisetsivä Pierre-Ange eli Pete Sawyer seikkailee Etelä-Ranskassa, Rivieran rikkaiden tyhjäntoimittajien parissa.
Sawyer liikkuu kirjoissa sujuvasti sekä yhteiskunnan yläkerroksissa että alimmassa loukossa, satamien epämääräisten puolirikollisten ihmisten seassa. Kirjoissa on usein epämääräisen surullinen tunnelma ja Albert näkee vaivaa tehdäkseen Sawyerista kiinnostavan hahmon. Kirjojenn päärikollisilla on usein surullinen menneisyys. Stone Angel -kirjat eivät kuitenkaan aina innosta — syy voi olla laimeissa suomennoksissa, mutta myös siinä, ettei Sawyer tutkimustyössään varsinaisesti törmää yllätyksiin, vaan selvittää kaiken ystäviensä ja kontaktiensa avulla. Se vähentää kiinnostusta Sawyerin työtä ja samalla juonta kohtaan.
Sarjan parhaat kirjat ovat Syvissä vesissä (1987), jossa Sawyer törmää huumerahoihin jäljittäessään rikkaan työantajan karannutta tytärtä, ja seikkailullinen Viimeinen hymy (1988), jossa Sawyer selvittää suuren taidehuijauksen: luolasta väitetään löytyneen ennestään tuntematon etruskien aarre, jota yritetään myydä upporikkaalle Susan Kapelle. Sawyer osoittaa romaanissa moraalista selkärankaa; loppuselvitys on hiukan epäkiinnostava, mutta sitä ennen Sawyer on joutunut moniin jännittäviin tilanteisiin. Sarjan toisessa kirjassa Takaisin todelliseen maailmaan (1986) Sawyer selvittää hyvän ystävänsä vaimon ja tämän rakastajalta vaikuttavan miehen murhan.
Albert kirjoitti rikoskirjojen lisäksi lännenkirjoja, joista osan nimellä Marvin H. Albert ja osan nimellä Al Conroy. Edellisistä on suomennettu yksi: Ihmismetsästäjä (1964) on melkein klassinen lännentarina, jossa palkkionmetsästäjä, sheriffi apulaisineen ja näiden vanki joutuvat intiaanien hyökkäyksen kohteeksi. Kirja on hyvin rakennettu ja sen toimintakohtaukset ovat jännittäviä. Al Conroy -nimellä julkaistut kirjat yksinäisestä sankarista nimeltä Clayburn ovat tiiviimpiä ja seikkailullisempia. Sellaisessa kirjassa kuin Clayburn puhdistaa kaupungin (1965) parasta ovat nimenomaan toimintakohtaukset. Clayburn-kirjat ovat kovaksikeitetympiä kuin Albert-nimellä julkaistut lännenkirjat. Albertilta on suomennettu myös yksi tosirikostarina. "Huijarissa ja hamesankarissa" huijarimies jää kiinni menestyksekkään uran jälkeen.
Albertin kirjoja on filmattu jonkin verran. Albert on itse ollut tekemässä käsikirjoituksia joihinkin, mm. Mestarinuuskijaan. Albert-filmatisoinneista suurin osa on lännenelokuvia (mm. Arnold Lavenin Kaksi kovaa lännessä, 1967, Ralph Nelsonin Taistelu paholaiskanjonissa, 1966, jossa on Albertin käsikirjoitus, R. G. Springsteenin Viimeinen luoti tappaa, 1964, ja John Sturgesin Saaliinjako, 1958). Mafiaelokuvien aikoinaan suosittuun lajityyppiin kuuluu Richard Fleischerin Don on kuollut (1973).

Rikosromaanit nimellä Marvin Albert:

Keskiyön sisar. Suom. Tiina Riutta. Winthers: Helsinki 1991. Alun perin The Midnight Sister. Fawcett 1989.
Kivienkeli. Suom. Ilkka Virkkala. Winthers: Helsinki 1990. Alun perin Stone Angel. Fawcett 1986.
Sudet. Suom. Tiina Riutta. Winthers: Helsinki 1991. Alun perin Long Teeth. Fawcett 1989.
Syvissä vesissä. Suom. Petri Tapola. Winthers: Helsinki 1991. Alun perin Get Off at Babylon. Fawcett 1989.
Takaisin todelliseen maailmaan. Suom. Sirpa Vuento. Winthers: Helsinki 1990. Alun perin Back in the Real World. Fawcett 1986.
Viimeinen hymy. Suom. Pertti A. Palo. Winthers: Helsinki 1991. Alun perin The Last Smile. Fawcett 1988.

Nimellä Marvin H. Albert:

Takaa-ajo Rivieralla. Suom. Erkki Hakala. WSOY: Porvoo ja Helsinki 1977. Alun perin The Gargoyle Conspiracy. Doubleday 1975.

Nimellä Al Conroy:

Et pääse pakoon. Manhattan 122. Suom. U. Maajärvi. Vaasa: Vaasa 1975. Alun perin Soldato! Lancer 1972. (Johnny Morini)
Minä olen tuhosi. Manhattan 130. Suom. Matti Hossa. Vaasa: Vaasa 1978. Alun perin Blood Run. Lancer 1973. (Johnny Morini)
Turmion tiellä. Ilves 80. Suom. U. Maajärvi. Vaasa: Vaasa 1967. Alun perin Devil in Dungarees. Crest 1960.
Tänä yönä sinä kuolet. Manhattan 124. Suom. U. Maajärvi. Vaasa: Vaasa 1976. Alun perin Death Grip! Lancer 1972. (Johnny Morini)

Nimellä Albert Conroy:

Kuolema ei tunne lakia. Ilves 85. Suom. J. V. Ilkka. Vaasa: Vaasa 1968. Alun perin The Chiselers. Fawcett 1953.

Lännenromaanit nimellä Marvin H. Albert:

Ihmismetsästäjä. Sheriffi 32. Suom. L. Ranta. Viihdekirjat: Tapiola 1966. Alun perin Posse at High Pass. Fawcett 1964.

Nimellä Al Conroy:

Clayburnin kosto. Mustang 8. Suom. U. Maajärvi. Vaasa: Vaasa 1967. Alun perin Last Train to Bannock. Dell 1964.
Clayburn puhdistaa kaupungin. Mustang 16. Suom. J.V. Ilkka. Vaasa: Vaasa 1968. Alun perin The Man in Black Dell 1965.
Koston tie. Mustang 5. Suom. U. Maajärvi. Vaasa: Vaasa 1967. Alun perin Clayburn. Dell 1961.
Paluuta ei ole. Mustang 12. Suom. U. Maajärvi. Vaasa: Vaasa 1967. Alun perin Three Rode North. Dell 1964.

Artikkeli:
Huijari ja hamesankari, Mies 6/1959.